Iku-Turso
IG: Iku-Turso Lähdetään vesille! -näyttelyssä
Iku-Turso – muinaisen meren voima, salaisuuksien kantaja ja maailman tasapainon olento
Iku-Turso on suomalaisen mytologian ja kansanperinteen yksi salaperäisimmistä ja vaikuttavimmista hahmoista. Hänet tunnetaan meren valtiaana, vetehisolentona, mutta hänen roolinsa ulottuu paljon syvemmälle – maailman syntyyn, luonnonvoimien hallintaan ja ihmiselämän kohtaloihin. Hän on ollut sekä pelon että kunnioituksen kohde.
Alkuolento ja maailman rakenne
Jo varhaisissa runoissa Iku-Turso esiintyy ikiaikaisena olentona, joka ei ole vain yksi jumalista tai henki, vaan alkulähteestä kumpuava voima. Häntä kutsutaan joskus “ikuiseksi Turson pojaksi” tai yksinkertaisesti Iku-Tursoksi. Hän on vetehinen, mutta samalla jotain enemmän – yhdistelmä jumalallista olentoa, hirviötä ja luonnonvoimaa.
Eräässä vanhassa runossa Iku-Turso polttaa maailman ensimmäiset heinät, ja tuhkasta kasvaa valtava maailmanpuu – tammi, joka kasvaa niin suureksi, että se peittää auringon ja kuun. Valo katoaa, ja maailma vaipuu pimeyteen. Tämä metafora kertoo siitä, kuinka luonnonvoimilla on valta määrittää maailman järjestys. Kun ihmiset rukoilevat, Iku-Turso vapauttaa auringon ja kuun, ja tasapaino palaa.
Pimeyden ja sairauksien alku
Monissa tarinoissa Iku-Turso liitetään myös Loviattareen, sairauden jumalattareen. Yhdessä he synnyttivät maailman taudit ja vitsaukset. Tämän vuoksi Iku-Tursoa on pelätty, mutta samalla häntä on pidetty välttämättömänä osana maailman rakennetta. Hän on niitä voimia, jotka eivät ole yksiselitteisesti pahoja tai hyviä, vaan jotka edustavat luonnon kaksinaisuutta: elämää ja kuolemaa, luomista ja tuhoa.
Sotaisa ja vaarallinen
Jotkut myöhemmistä kansanrunoista kertovat, että Iku-Turso oli mukana meritaisteluissa ja liittyy jopa viikinkien tarustoihin. Hänet kutsuttiin nousemaan merestä aseistettuna, tuomaan tuhoa vihollisille. Tämä kuvasto on lähellä muinaisten merenjumalien ja hirviöiden kaltaisia hahmoja myös muissa pohjoismaisissa mytologioissa, kuten jättiläismäinen Jörmungandr skandinaavisessa perinteessä.
Runon katkelmia
“Nousi Turso tuonelasta, meren mustan pohjukoilta, päästä pilven piilostansa, täyttämähän taistelohon.”
“Tuli Turja tuonelasta, Iku-Turso merestä nousi, päästi päivän paistamahan, kutsui kuun kumottamahan.”
Vanha legenda kertoo
Yhdessä tarinassa Iku-Turso nousee pohjoisesta merestä, kun noita lausutaan: “Nouse, nouse, Iku-Turso, nosta hartias merestä!” Kun Iku-Turso nousee, meri kiehuu ja taivas pimenee. Mutta jos hänelle uhrataan, hän voi suojella merenkävijöitä ja tuoda runsasta kalaonnea. Tämä tekee hänestä sekä uhkaavan että suojelevan hahmon kansanperinteessä.
Moderni tulkinta ja taiteellinen toteutus
Tämä näyttelyhahmo on saanut inspiraationsa sekä vanhoista runoista että nykyaikaisesta kierrätystaiteesta. Iku-Turso on valmistettu paperista, liimasta ja muovipusseista – materiaaleista, jotka heijastavat sekä merellistä elinympäristöä että nykypäivän ekologista epätasapainoa. Merihirviöt ovat aina heijastaneet ihmisten pelkoja ja kunnioitusta tuntematonta kohtaan, ja tämä teos pyrkii tuomaan sen kokemuksen esiin sekä muinaisen viisauden että nykymaailman pohdinnan kautta.
